Haukkalinna alkuvaiheet

Historiikin on kirjoittanut Jorma Salonen talon 25 -vuotisjuhlaan 1993. Historiikkia on täydennetty Salosen keräämää materiaalia skannaten.

Yhtiön perustaminen

Asunto-osakeyhtiön perustaminen tapahtui pääurakoitsijan, rakennusliike Auttila Oy:n toimesta, joka oli määritellyt osakkeiden määrän ja hoitanut muun tarvittavan rahoitusta ym. varten ja lähettänyt Kauppa- ja teollisuusministeriöön tarvittavat tiedot perustettavasta yhtiöstä.

6.10.1967 kokoontunut ylimääräinen yhtiökokous käsitteli virallisesti yhtiön perustamista. Kokouksen pöytäkirjasta käy esille seuraavaa:

Kokouksessa läsnä olivat toimitusjohtaja Matti Auttila edustaen 192 osaketta ja ääntä, teknillinen johtaja Bruuno Tammilehto edustaen 67 osaketta sekä ääntä. Auttila Oy rakennusliike toim.joht. Matti Auttilan ja tekn.joht. Bruuno Tammilehdon edustamana 6577 osaketta ja ääntä.

Todettiin, että Kauppa- ja teollisuusministeriö oli 25. päivänä syyskuuta 1967 vahvistanut As. Oy Haukkalinnan yhtiöjärjestyksen ja koska osakepääoma kokonaisuudessaan oli maksettu, niin päätettiin panna yhtiö toimeen, valita sille hallitus ja tilintarkastajat.

Yhtion hallitukseen valittiin toim.joht. Matti Auttila, tekn.joht. Bruuno Tammilehto, työpäällikkö Esko Ranta-Lassila, toim.joht. Reino Ahve, konttoristi Oili Vilander varsinaisiksi jäseniksi sekä varajäseniksi kaupallinen johtaja Y. Antikainen ja isännöitsijä Martti Vickholm.

Osakkeiden ostajien kokous oli kutsuttu koolle 29.11.1967 Puisto Emmauksen huoneistoon, Hämeenpuisto 14. Siellä päätettiin osakkeenomistajien nimeämän yhden varsinaisen jäsenen Jaakko Helenius ja varajäsenen Vilho Nurmi valitsemisesta Asunto-oy Haukkalinnan hallitukselle. Tilaisuudessa kerrottiin talon rakentamiseen liittyvistä asioista.

Talo valmistuu

Keväällä 1968 liikkui valmistuvan talon ympäristössä uteliaita, talon tulevia asukkaita eri rakennusvaiheita seuraamassa. Nostokurki nosti seinä- ja lattiaelementtejä toinen toisensa jälkeen, hitsasi betonirautoja yhteen ja niin nousi talo ylöspäin.

Toukokuun 25. päivänä saapui vihdoin kauan odotettu kirje, jossa ilmoitettiin As. Oy Haukkalinnan asuntojen valmistuvan asuttavaan kuntoon 15.7.1968. Kirjeessä ilmoitettiin myös muista käytännön asioista sekä postiosoite: Päärtinpolku 4 Takahuhti.

Koska taloyhtiö oli Asuntohallituksen lainoittama ns. aravatalo, piti osakkeiden ostajien täyttää määrätyt vaatimukset tulojen, omaisuuden ja lapsiluvun suhteen. Niinpä esimerkiksi vuoden 1969 toimintakertomuksen mukaan talossa asui 174 henkilöä, joista lapsia alle 16-vuotiaita oli 65.

Taloyhtiöllä oli alkuun lähdettäessä lainoja seuraavasti: Aravalainaa 740.000 mk, Vakuutusyhtiö Varmalta 100.000 mk ja Tampereen Säästöpankilta 755.132 mk eli yhteensä 1.595.132 mk. Taloyhtiön juhlavuosi 1993 oli suurten talouskriisien synkentämä. Niinpä voidaan todeta, että nämäkin taloyhtiön rahoittajat, Varma ja Säästöpankki, ovat joutuneet lopettamaan toimintansa.

Alkuperäisistä osakkeenomistajista talossa asuivat vielä vuonna 1993 historiikin aikoihin Aate ja Lilja Lauhala, Tauno Uotila, Pertti Sumanen, Martti ja Eeva-Liisa Korpela, Heikki ja Seija Kallio, Gunnar ja Airi Ilonen, Jorma Salonen, Anna-Liisa Niemitunturi, Ritva Riipinen, Vieno Eklund, Heikki ja Sisko Kivinen sekä Sylvi Sointu.

Puisto Emmauksen huoneistossa 3.2.1969 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksessa valittiin yhtiön ensimmäinen hallitus rakennusaikaisen hallituksen pyydettyä eroa. Hallitukseen valittiin Kalevi Mäkinen, Olavi Kangasniemi, Matti Vairema, Lauha Nurmi ja Anna-Liisa Nieminen sittemmin Niemitunturi varsinaisiksi jäseniksi sekä Seppo Pallas ja Pentti Havikari varajäseniksi.

Rakennusaikaisen isännöitsijän toimikausi päättyi 28.2.1969. Hallituksen valitsema uusi isännöitsijä Mauri Maijala aloitti toimikauden 1.3.1969. Yhtiön osakkeenomistajana Mauri Maijala hoiti tehtäviään kiitettävästi 23 vuotta, lopettaen 31.12.1992. Uudeksi isännöitsijäksi hallitus valitsi Kari Frilanderin, joka edeltäjänsä tavoin on myös yhtiön osakkeenomistaja, asukas, hänen toimikautensa alkoi 1.1.1993.

Yhteistyö on voimaa

Ensimmäisiä suurempia yhteisiä asioita oli pihan liikennejärjestelyt sekä pihaan ajon muutos. Anottiin asemakaavan muutosta, joka sallisi oman pihaan ajon Linnankadulta, joka oli asemakaavassa merkitty kävelytieksi. Virallinen pihaan ajo oli kaavassa merkitty Hintsankadulta, siellä olevien kahden kerrostalon välistä. As. Oy Haukkalinnan tontti näin ollen ulottuu ajotien levyisenä kaistana Hintsankatuun. Anottu kaavan muutos hyväksyttiin. Linnankatua muutettiin ajotieksi muutamia metrejä länteen pain ja ajaminen omasta portista pihaan alkoi.

Alkuaikoina oli läntisen puolen ikkunoista ja parvekkeilta kaunis näköala Linnan tilan puistoon, jossa Päärtinpolun suuntaisena oli nykyisen villiintyneen kuusiaidan takana pitkä yksikerroksinen aittarakennus, johon tilan emäntä oli koonnut runsaan kokoelman entisiä koti- ja maataloustarvikkeita, joita tilalla oli ollut käytössä. Tilan pihapiirissä oli myös useita muita ulkoaittoja.

Muutamien osakkeenmerkitsijöiden oli annettu ymmärtää, että Linnan tila jäisi kaupungin omistukseen ja siitä tulisi kotiseutumuseo. Kuitenkin alueelle oli laadittu asemakaava rivitaloasutukselle, joka kokonaisuudessaan paljastui Aamulehdessä helmikuussa 1970 olleen ilmoituksesta.

Ilmoituksen otsikko, Kuulutus: "Linnan alueen tonttijaon muutos". Ilmeisesti osakekauppa alueella oli käynyt hyvin ja näin ollen tilan omistaja ja rakennusliike olivat laatineet uuden kaavan, joka tehokkuudellaan oli 50 % korkeampi kuin voimassa oleva rivitalokaava.

Uudessa kaavassa tontilla, jonka nykyään omistaa As Oy Haukkakartano, oli merkitty viisi kuusikerroksista tornitaloa, joista lähimpään olisi yhtiömme eteläpäädystä ollut vain 20 metriä. Alueen asukkaiden sitkeä taistelu päättyi voitokkaasti, talojen lukumäärä väheni ja niiden sijoittelu tontilla muuttui.

Vireä vapaa-ajan toiminta

Vapaa-ajan toiminta oli alkuvuosina monipuolista. Lentopallon harrastajissa oli runsaasti niin naisia, miehiä kuin nuorisoakin. Kesällä pelattiin Takahuhdin koulun kentällä ja talvikaudeksi varattiin salivuoro koululta.

Lasten urheilukilpailut olivat suurta juhlaa lasten keskuudessa, samoin talvisin hiihtokilpailut. Pihajuhlat omassa pihassa olivat niin aikuisten kuin lastenkin odottamia. Myös yhteisiä joulujuhlia aikuisille järjestettiin muutamana vuotena. Osanotto näissä juhlissa oli hyvin runsasta, esimerkiksi Jämijärven Mertiöjärven rannassa vuonna 1974 järjestettyyn talvipäivään osallistui 17 perhettä. Tapahtumaan järjestettiin kuljetus pihasta

Talon asujamiston muuttuessa vuosien varrella, on edellä mainitunlainen toiminta jonkin verran vähentynyt. Kuitenkin väestösuojan kerhohuoneella on lapsille järjestetty toimintaa, jollaista ei alkuvuosina ollut. Talon lapsien lukumäärä putosi joitakin vuosia sitten valtavasti, mutta tänä päivänä on taas uutta polvea nousemassa.

Tampereen kaupungin järjestämässä Ympäristöhoitokilpailussa vuonna 1979 myönnettiin taloyhtiölle kunniakirja, jonka jäljennökset ovat kunkin porraskäytävän ala-aulassa.

Vakaa talous

Yhtiön taloutta on hoidettu vuosien varrella hyvin, ylimääräisiä vuokranmaksuja ei ole jouduttu perimään. Velkamäärä on pienentynyt alkuvuosien tasolta ja uudet lainatkin, joita on jouduttu korjauksiin ottamaan, ovat pian maksettu.

Isommista kunnostustöistä mainittakoon, että vuonna 1978 siirryttiin kaukolämpöön, 1979 maalattiin ikkunat ulkopuolelta, 1981 uusittiin vesihanat ja veden kulutus seuraavana vuonna pieneni noin 20%, 1984 muutettiin talouskellareiden jäähdytyskoneistot ilmalauhdutteisiksi, 1985 uusittiin talon itäpuolen ikkunat kolmilasisiksi, 1987 uusittiin porraskäytävien ulko-ovet, 1988 suoritettiin talon ulkomaalaus sekä uusittiin pesukone rahastimella toimivaksi, 1992 uusittiin lämmönvaihdin.